Linux ja sen historia

Linux, joka on vapaasti jaettava versio Unix-järjestelmästä, sai alkunsa vuonna 1991. Suomalaisilla on totisesti syytä ylpeyteen, sillä alun perin Linuxin kehitti Helsingin yliopistossa opiskellut mies nimeltään Linus Torvalds. Mies ammensi inspiraatiota erään Andrew Tanenbaumin kehittämästä Minix-käyttöjärjestelmästä ja ryhtyi kehittämään sen pohjalta omaa projektiaan: yksinkertaista Unix-järjestelmää, jota olisi mahdollista käyttää 386-pohjaisella pöytäkoneella. Torvalds laittoi ensimmäisen kehittelemänsä Linux-version ilmaiseksi verkkoon, ja loppu on historiaa. On arvioitu, että Linux-käyttöjärjestelmää käyttää tänä päivänä aktiivisesti noin 10 miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Linux saa tukea useilta tunnetuilta tietokonealan jättiyrityksiltä, joiden joukkoon lukeutuvat esimerkiksi IBM ja HP.linux-151619_960_720

Parin vuosikymmenen aikana käyttöjärjestelmästä on tullut yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä ilmiöistä. Tänä päivänä Linuxia ylläpitää useammasta tuhannesta kehittäjästä koostuva joukko, joka tekee yhteistyötä Internetin välityksellä. Linux on käytännössä katsoen Unixin kopio, joka kykenee pyörittämään X Window -järjestelmää, Emacsia ja esimerkiksi verkkoa, ja se sisältää kaikki modernilta Unixilta odotettavat ominaisuudet virtuaalimuistista jaettuihin kirjastoihin, muistinhallintaan ja kapasiteetin useiden tehtävien suorittamiseen samanaikaisesti. Yksi Linuxin avainominaisuuksista on se, että järjestelmä on täysin räätälöitävissä omiin tarpeisiin, joka mahdollistaa käyttäjälle joustavuuden sen suhteen, kuinka palvelimia haluaa käyttää. Linuxin käyttäminen ei edellytä uusinta, nopeinta ja tehokkainta palvelinta toimiakseen täydellisesti, vaan se on yhteensopiva myös vanhempien järjestelmien kanssa, joka saa sen erottumaan joukosta positiivisella tavalla. Toinen merkittävä etu Linuxissa on se, että siihen on rakennettu sisään ominaisuuksia, jotka pitävät virustartunnat minimissä.

Linux on käyttöjärjestelmä, jota voi käyttää monilla eri alustoilla. Joillain ihmisillä on pinttynyt uskomus siitä, että Linux on ilmaisuudestaan johtuen jotenkin hankalammin käsiteltävissä. Linux ei todellisuudessa ole sen vaikeampi kuin mikään muukaan käyttöjärjestelmä, mutta toki perusasiat vaativat aikaa omaksumiseen, aivan kuten minkä tahansa muun käyttöjärjestelmän kohdalla. Todellisuudessa Linux ei edes ole täysin ilmainen, sillä vaikka itse käyttöjärjestelmä onkin maksuton eikä Linuxin kohdalla vaadita tuotteen rekisteröintiä, eivät siihen lisättävät oheissovellukset kuitenkaan ole ilmaisia. Kenties suurin haittapuoli Linuxissa on kuitenkin se, ettei siinä ole tarjolla kunnollista tukea kuten vaikkapa numeroa, johon voisi soittaa hädän hetkellä. Mikäli järjestelmästä löytyy bugeja, voi niistä raportoida sähköpostitse, mutta muuten käyttäjä on pitkälti oman onnensa nojassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *